Kun verkkosivuille asennetaan analytiikka, ensimmäinen vilkaisu raportteihin voi tuntua melko sekavalta. Kävijöitä, istuntoja, tapahtumia, liikenteen lähteitä, näyttökertoja, klikkauksia ja konversioita. Tietoa on tarjolla paljon enemmän kuin useimpien yrittäjien tarvitsee kuukausittain seurata.
Verkkosivujen analytiikan tarkoitus ei ole kerätä mahdollisimman paljon numeroita, vaan auttaa ymmärtämään, toimivatko verkkosivut niin kuin niiden pitäisi. Useimmille pienille yrityksille riittää hyvin, että kerran kuukaudessa tarkistaa muutaman tärkeän asian ja vertaa niitä aikaisempaan tilanteeseen.
Seurantaan voi käyttää esimerkiksi Google Analytics 4:ää eli GA4:ää, Google Search Consolea ja WordPressiin asennettavaa Independent Analyticsia. Jos yrityksellä on Google-mainontaa, osa tärkeistä tiedoista löytyy lisäksi Google Adsista. Eri työkalut kertovat hieman eri asioita, eikä kaikkea tarvitse yrittää löytää yhdestä paikasta.
1. Kuinka paljon verkkosivuilla käy ihmisiä?
Kävijämäärä on yksinkertainen lähtökohta. Kuukausittain kannattaa katsoa, kuinka paljon sivustolla on ollut käyttäjiä ja onko liikenteessä tapahtunut selviä muutoksia edellisiin kuukausiin verrattuna.
Yksittäisen kuukauden lukua tärkeämpää on yleensä pidemmän aikavälin kehitys. Monilla toimialoilla on kausivaihtelua, joten heinäkuun vertaaminen kesäkuuhun ei välttämättä kerro kovin paljon. Hyödyllisempää voi olla verrata tämän vuoden heinäkuuta viime vuoden heinäkuuhun tai tarkastella useamman kuukauden kehitystä.
Kävijämäärää voi seurata esimerkiksi Google Analytics 4:stä tai Independent Analyticsista. GA4 tarjoaa paljon yksityiskohtaista tietoa käyttäjistä ja liikenteestä, kun taas Independent Analytics näyttää monet verkkosivuston perusluvut suoraan WordPressin hallinnassa hieman yksinkertaisemmassa muodossa.
Pelkkää kävijämäärää ei kuitenkaan kannata käyttää verkkosivujen onnistumisen mittarina. Sata oikeasta palvelusta kiinnostunutta kävijää voi olla yritykselle huomattavasti arvokkaampi kuin tuhat kävijää, joista yksikään ei kuulu yrityksen kohderyhmään.
2. Mistä kävijät tulevat?
Seuraavaksi kannattaa tarkistaa, mitä kautta ihmiset ovat päätyneet verkkosivuille. Liikennettä voi tulla esimerkiksi Googlen orgaanisista hakutuloksista, Google-mainoksista, sosiaalisesta mediasta, toisilta verkkosivuilta tai suoraan sivustolle.
Tätä tietoa voi seurata GA4:n liikenteen hankinnan raporteista. Myös Independent Analytics näyttää liikenteen lähteitä yksinkertaisemmassa muodossa. Jos olet esimerkiksi tehnyt hakukoneoptimointia useamman kuukauden ajan, orgaanisen Google-liikenteen kehitys on yksi kiinnostava seurattava asia. Jos taas olet julkaissut aktiivisesti sisältöä LinkedInissä tai Facebookissa, voit tarkistaa, näkyykö tämä myös verkkosivuliikenteessä.
Liikenteen lähteitä kannattaa tarkastella yhdessä tulosten kanssa. Jos jokin kanava tuo paljon kävijöitä mutta ei yhtään yhteydenottoa, suuri kävijämäärä ei välttämättä ole kovin arvokas. Pienempi liikenteen lähde voi puolestaan tuoda juuri niitä ihmisiä, jotka päätyvät ottamaan yhteyttä.
3. Millä sivuilla käydään?
Kuukausittain kannattaa vilkaista myös sivuston suosituimpia sivuja. Etusivu ei välttämättä ole listan kärjessä, sillä Google voi tuoda kävijän suoraan palvelusivulle tai blogiartikkeliin.
Sivukohtaisia kävijämääriä voi tarkastella GA4:stä tai Independent Analyticsista. Listasta voi löytyä esimerkiksi vanha blogiteksti, joka tuo edelleen tasaisesti kävijöitä Googlesta, tai yksittäinen palvelusivu, joka saa selvästi muita palveluita enemmän liikennettä.
Pelkkien suosituimpien sivujen lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota myös tärkeisiin sivuihin, joilla ei juuri käydä. Jos jokin yrityksen tärkeimmistä palveluista saa vain muutaman käynnin kuukaudessa, kannattaa selvittää, löytyykö kyseinen sivu Googlesta ja ohjataanko sinne riittävästi kävijöitä sivuston muilta sivuilta.
4. Millä hakusanoilla yritys näkyy Googlessa?
Tätä tietoa ei kannata etsiä ensisijaisesti Google Analyticsista, vaan Google Search Consolesta. Search Console näyttää, millaisilla Google-hauilla sivusto on saanut näyttökertoja ja klikkauksia sekä miten yksittäiset sivut ovat menestyneet hakutuloksissa.
Kuukausittain ei tarvitse käydä läpi satoja hakutermejä. Kiinnostavampaa on tarkistaa, näkyykö sivusto yritykselle tärkeillä palveluihin liittyvillä hauilla ja onko niiden kehityksessä tapahtunut muutoksia. Samalla voi löytyä uusia hakusanoja, joilla sivusto on alkanut saada näyttökertoja ilman, että niitä on alun perin erityisesti tavoiteltu.
Search Console auttaa myös löytämään kehitysmahdollisuuksia. Jos palvelusivu saa paljon näyttökertoja kiinnostavalla hakusanalla mutta vain vähän klikkauksia, voidaan tutkia esimerkiksi sivun sijoitusta, otsikkoa ja hakutuloksessa näkyvää kuvausta. Jos sivu puolestaan alkaa nousta vähitellen tärkeällä hakusanalla, tehty SEO-työ voi olla menossa oikeaan suuntaan.
5. Tuleeko verkkosivuilta yhteydenottoja?
Monelle yrityssivustolle tämä on lopulta tärkeämpi mittari kuin kävijämäärä. Jos verkkosivujen tarkoituksena on tuoda tarjouspyyntöjä, ajanvarauksia tai muita yhteydenottoja, myös niitä pitäisi pystyä seuraamaan.
Yhteydenottojen seuranta voidaan rakentaa esimerkiksi Google Analytics 4:n ja Google Tag Managerin avulla. Seurattavia tapahtumia voivat olla yhteydenottolomakkeen lähetys sekä puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen klikkaaminen. Lomakkeen lähetyksen mittaaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi onnistuneen lähetyksen jälkeen avautuvan kiitossivun avulla.
Tässä kannattaa kuitenkin erottaa toisistaan yhteydenotto ja varsinainen asiakas. Puhelinnumeron klikkaus kertoo kiinnostuksesta, mutta analytiikka ei vielä tiedä, syntyikö puhelusta kauppa. Lomakkeen lähetys kertoo jo selkeämmästä yhteydenotosta, mutta sekään ei automaattisesti tarkoita uutta asiakasta. Verkkosivujen dataa kannattaa siksi verrata myös siihen, mitä yrityksessä oikeasti tapahtuu.
6. Jos käytössä on Google Ads, mitä mainonnasta kannattaa seurata?
Jos yrityksellä on Google-mainontaa, kuukausiseurantaan kannattaa ottaa mukaan muutama luku suoraan Google Adsista. Hyödyllisiä tietoja ovat ainakin mainonnan kulutus, näyttökerrat, klikkaukset, klikkausprosentti eli CTR, keskimääräinen klikkaushinta sekä tärkeimmät konversiot.
Näiden lisäksi kannattaa tarkistaa hakutermit eli mitä ihmiset ovat oikeasti kirjoittaneet Googleen ennen mainoksen klikkaamista. Hakutermien perusteella voidaan löytää uusia hyödyllisiä hakuja mutta myös sellaisia, joihin mainoksia ei kannata näyttää. Niitä voidaan lisätä negatiivisiksi avainsanoiksi.
Mainontaa ei silti kannata arvioida pelkästään klikkausten tai hyvän CTR:n perusteella. Jos kampanja saa paljon klikkauksia mutta ei yhteydenottoja, täytyy selvittää, onko ongelma kohdennuksessa, hakusanoissa, mainoksissa, laskeutumissivulla vai jossain muualla.
Kuukausiseurannasta kannattaa tehdä mahdollisimman yksinkertainen
Verkkosivujen seurantaa varten ei tarvitse rakentaa monimutkaista raportointijärjestelmää. Pienelle yritykselle voi riittää yksinkertainen taulukko, johon kirjataan kerran kuukaudessa tärkeimmät luvut. Näin muutokset huomaa paljon helpommin kuin kirjautumalla silloin tällöin analytiikkaan ja yrittämällä muistaa, miltä luvut näyttivät kolme kuukautta sitten.
Taulukkoon voi kirjata esimerkiksi kävijämäärän, orgaanisen Google-liikenteen, tärkeimpien sivujen liikenteen, yhteydenottojen määrän sekä muutaman tärkeän hakusanan tai Search Consolen näyttökerrat ja klikkaukset. Jos käytössä on Google Ads, mukaan voidaan lisätä mainonnan kulutus, klikkaukset ja konversiot.
Kaikkien lukujen ei tarvitse kasvaa joka kuukausi. Olennaisempaa on huomata pidemmän aikavälin muutokset ja poikkeamat. Jos orgaaninen liikenne putoaa yhtäkkiä puoleen, yhteydenotot loppuvat tai tärkeä palvelusivu menettää näkyvyyttään, asiaan voidaan reagoida. Samalla nähdään myös positiiviset muutokset, jotka muuten saattaisivat jäädä huomaamatta.
Mitä työkaluja verkkosivujen seurantaan tarvitaan?
Pienelle yrityssivustolle ei yleensä tarvita valtavaa määrää analytiikkatyökaluja. Google Search Console kannattaa ottaa käyttöön, jos Google-näkyvyyttä halutaan seurata. Google Analytics 4 tarjoaa tarkempaa tietoa verkkosivujen liikenteestä, käyttäjistä ja tapahtumista. Independent Analytics voi puolestaan olla hyvä vaihtoehto tai lisä silloin, kun tärkeimmät verkkosivujen tilastot halutaan nähdä helposti WordPressin sisältä.
Jos sivustolla halutaan mitata tarkemmin lomakkeita, puhelinlinkkejä, sähköpostilinkkejä tai muita toimintoja, apuna voidaan käyttää Google Tag Manageria. Google-mainontaa käytettäessä kampanjan tuloksia seurataan lisäksi Google Adsista. Kaikkia näitä työkaluja ei tarvitse itse osata käyttää perusteellisesti. Tärkeämpää on, että tarvittava mittaus on laitettu oikein kuntoon ja yrittäjä tietää, mistä oman liiketoiminnan kannalta tärkeimmät luvut löytyvät.
Mitä kannattaa tarkistaa kerran kuukaudessa?
Jos analytiikkaan ei halua käyttää paljon aikaa, kuukausittaisen tarkistuksen voi pitää hyvin yksinkertaisena. Katso paljonko verkkosivuilla oli kävijöitä ja mistä he tulivat, mitkä sivut saivat eniten liikennettä, miten Google-näkyvyys kehittyi ja kuinka paljon yhteydenottoja verkkosivujen kautta syntyi. Jos käytössä on Google Ads, tarkista lisäksi mainonnan kulutus ja tulokset.
Kun samoja asioita tarkastelee säännöllisesti, numeroille alkaa vähitellen muodostua merkitys. Silloin huomaa helpommin, mikä on sivustolle tavallinen kuukausi, milloin jokin muuttuu ja mihin verkkosivujen kehittämisessä kannattaa seuraavaksi käyttää aikaa.
Analytiikan hyöty ei lopulta tule siitä, kuinka monta mittaria pystyy seuraamaan. Hyöty syntyy siitä, että verkkosivuilta saatua tietoa käytetään päätösten tekemiseen.
