Käyttäjäystävälliset verkkosivut: mitä se oikeasti tarkoittaa?

”Käyttäjäystävälliset verkkosivut” on yksi niistä termeistä, joita verkkosivuista puhuttaessa käytetään paljon. Se kuulostaa hyvältä tavoitteelta, mutta mitä käyttäjäystävällisyys käytännössä tarkoittaa?

Kyse ei ole siitä, kuinka näyttävä sivusto on tai onko siinä käytetty uusimpia verkkosivutrendejä. Käyttäjäystävälliset verkkosivut ovat ennen kaikkea sellaiset, joita on helppo käyttää. Asiakas löytää tarvitsemansa tiedon, ymmärtää mitä yritys tarjoaa ja tietää, miten pääsee eteenpäin.

Parhaimmillaan käyttäjä ei oikeastaan edes kiinnitä tähän huomiota. Sivusto vain toimii niin kuin hän olettaa sen toimivan.

Selkeä rakenne auttaa löytämään oikean tiedon

Verkkosivujen rakenteen pitäisi perustua siihen, mitä asiakas sivustolta etsii. Yrityksen sisäisesti looginen tapa jaotella palveluita ei aina ole sama kuin asiakkaalle selkein tapa.

Jo etusivulta pitäisi yleensä selvitä melko nopeasti, mitä yritys tekee, kenelle palvelut on tarkoitettu ja missä yritys toimii. Sen jälkeen tärkeimpiin palveluihin, yhteystietoihin ja muihin olennaisiin sisältöihin pitäisi päästä helposti.

Myös navigaation kannattaa olla mahdollisimman ymmärrettävä. Valikon nimeämisessä luovuus ei yleensä tuo paljon lisäarvoa, jos asiakas joutuu arvaamaan, minkä otsikon takaa palvelut tai yhteystiedot löytyvät. Tutut termit kuten Palvelut, Hinnasto, Referenssit ja Yhteystiedot kertovat heti, mitä niiden takana on.

Selkeys ei tarkoita sitä, että verkkosivujen pitäisi näyttää tylsiltä. Visuaalisuudelle on hyvin tilaa, kunhan ulkoasu ei vaikeuta sivuston käyttämistä tai tärkeän tiedon löytämistä.

Tärkeimmät asiat eivät saisi olla piilossa

Yrityksen verkkosivuilla kannattaa miettiä, mitä tietoa mahdollinen asiakas todennäköisesti etsii ennen yhteydenottoa. Palvelun sisältö, toiminta-alue, hinta tai ainakin tieto siitä, mistä hinta muodostuu, referenssit ja yhteystiedot voivat kaikki vaikuttaa päätökseen.

Kaikkea ei tietenkään tarvitse mahduttaa etusivulle. Tärkeää on, että tiedot löytyvät loogisesti silloin, kun niitä tarvitaan.

Sama koskee yhteydenottoa. Jos verkkosivujen tavoitteena on saada tarjouspyyntöjä, yhteydenottotavan ei pitäisi löytyä ainoastaan yhden valikkolinkin takaa sivuston viimeiseltä sivulta. Puhelinnumeron kannattaa toimia puhelimella suoraan soittolinkkinä ja lomakkeessa kysyä vain sellaisia tietoja, joita yhteydenoton käsittelemiseen oikeasti tarvitaan.

Nopeus on osa käyttäjäystävällisyyttä

Hitaasti latautuva sivusto voi olla hienon näköinen, mutta sen käyttäminen ei silti ole erityisen miellyttävää. Varsinkin puhelimella ja mobiiliverkossa raskas sivusto alkaa nopeasti tuntua hitaalta.

Sivuston nopeuteen vaikuttavat esimerkiksi kuvien koko ja optimointi, käytetty teema ja lisäosat, erilaiset animaatiot ja ulkopuoliset skriptit sekä webhotellin suorituskyky. WordPress-sivustolla myös vuosien mittaan kertyneet tarpeettomat lisäosat voivat tehdä kokonaisuudesta turhan raskaan.

Nopeus liittyy käyttökokemuksen lisäksi myös hakukoneoptimointiin. Google huomioi sivujen käyttökokemukseen ja tekniseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, joten sivuston suorituskykyä ei kannata ajatella vain teknisenä yksityiskohtana.

Käyttäjäystävällisyys näkyy pienissä asioissa

Moni käyttökokemukseen vaikuttava asia on lopulta hyvin arkinen. Toimiiko yhteydenottolomake? Löytyykö puhelinnumero helposti? Ovatko linkit tunnistettavissa linkeiksi? Erottuuko painike taustasta? Pääseekö logosta takaisin etusivulle niin kuin käyttäjä todennäköisesti olettaa?

Myös tekstin luettavuudella on merkitystä. Hyvin pieni fontti, pitkät tekstirivit tai heikko kontrasti tekevät muuten hyvästäkin sisällöstä raskasta lukea. Väliotsikot ja sopivan mittaiset kappaleet helpottavat pidemmän sisällön silmäilyä.

Yksittäin nämä voivat tuntua pieniltä yksityiskohdilta, mutta yhdessä niistä muodostuu se, tuntuuko sivuston käyttäminen helpolta vai hankalalta.

Verkkosivujen pitää toimia myös puhelimella

Mobiiliystävällisyys ei tarkoita vain sitä, että tietokoneelle suunniteltu sivu kutistuu puhelimen näytölle. Sivustoa pitäisi pystyä oikeasti käyttämään sujuvasti myös pienellä näytöllä.

Tekstin pitää olla luettavaa ilman zoomaamista, painikkeiden riittävän suuria ja valikon helppokäyttöinen. Kuvien ja muiden elementtien pitäisi asettua järkevästi näytölle eikä sivun pitäisi esimerkiksi liikkua sivusuunnassa.

Mobiilissa kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, missä järjestyksessä sisältö näkyy. Tietokoneella rinnakkain olevat elementit asettuvat puhelimella yleensä päällekkäin, jolloin niiden järjestys voi muuttua paljon merkityksellisemmäksi.

Responsiivisuus kannattaa siksi huomioida jo verkkosivujen suunnitteluvaiheessa eikä vasta lopuksi tarkistettavana asiana.

Saavutettavuus on myös käyttäjäystävällisyyttä

Käyttäjäystävällisyyteen kuuluu myös se, että mahdollisimman moni pystyy käyttämään verkkosivuja. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi riittävinä kontrasteina, selkeänä tekstinä, kuvaavina linkkeinä ja painikkeina sekä siinä, ettei sivuston käyttäminen perustu pelkästään väreihin tai visuaalisiin vihjeisiin.

Kuville lisättävät vaihtoehtoiset tekstit eli alt-tekstit ovat tärkeitä silloin, kun kuva välittää sisällön ymmärtämisen kannalta olennaista tietoa. Samalla verkkosivujen rakenteessa kannattaa käyttää otsikoita loogisesti niin, että sisältö on ymmärrettävissä myös muulla tavalla kuin vain silmäilemällä sivun ulkoasua.

Saavutettavuudesta on omat vaatimuksensa tietyille verkkosivustoille, mutta monet sen perusperiaatteista ovat hyödyllisiä aivan kaikilla yrityssivustoilla.

Käyttäjäystävälliset verkkosivut tukevat myös hakukoneoptimointia

Käyttäjäystävällisyys ja hakukoneoptimointi eivät ole kaksi täysin erillistä asiaa. Selkeä sivustorakenne, kuvaavat otsikot, toimiva sisäinen linkitys, mobiiliystävällisyys ja hyvä tekninen toteutus auttavat sekä käyttäjää että hakukonetta ymmärtämään sivustoa.

SEOa tehdessä ei siis kannata miettiä vain sitä, mitä Google haluaa nähdä. Jos palvelusivu vastaa hyvin asiakkaan kysymyksiin, sisältö on helppo lukea ja sivustolta pääsee loogisesti eteenpäin, ollaan yleensä jo monessa asiassa oikealla tiellä.

Hakukoneesta saadulla hyvällä sijoituksella ei myöskään ole yritykselle kovin paljon arvoa, jos sivustolle saapuva ihminen ei ymmärrä palvelua tai löydä tapaa ottaa yhteyttä.

Mistä tietää, ovatko omat verkkosivut käyttäjäystävälliset?

Omia verkkosivuja on vaikea arvioida täysin ulkopuolisen silmin, varsinkin jos niiden sisältö ja rakenne ovat itselle hyvin tuttuja. Siksi sivustoa kannattaa välillä kokeilla mahdollisimman konkreettisesti asiakkaan näkökulmasta.

Löytyykö tietty palvelu nopeasti? Saako hinnasta tai sen muodostumisesta riittävästi tietoa? Löytyvätkö yhteystiedot helposti? Onnistuuko yhteydenotto puhelimella? Entä ymmärtääkö täysin uusi kävijä jo etusivulta, mitä yritys tekee?

Verkkosivujen analytiikasta voi saada tähän myös lisätietoa. Jos tärkeällä palvelusivulla käy paljon ihmisiä mutta yhteydenottoja ei synny, sivun sisältöä ja rakennetta kannattaa tarkastella tarkemmin. Analytiikka ei yksin kerro, mikä sivulla on pielessä, mutta se voi auttaa löytämään kohtia, joita kannattaa tutkia.

Käyttäjäystävällisten verkkosivujen ei lopulta tarvitse tehdä vaikutusta monimutkaisuudellaan. Paljon tärkeämpää on, että sivusto auttaa asiakasta löytämään tarvitsemansa tiedon ja tekemään sen asian, jota varten hän sivustolle tuli.