Google Analytics yritykselle: mitä lukuja kannattaa oikeasti seurata?

Google Analytics 4 eli GA4 sisältää valtavan määrän tietoa verkkosivujen kävijöistä ja heidän toiminnastaan. Ensimmäistä kertaa palveluun kirjautuessa vastaan tulee niin paljon erilaisia raportteja ja lukuja, että helposti herää kysymys, mitä näistä pitäisi oikeasti seurata.

Pienen yrityksen ei tarvitse opetella jokaista GA4:n raporttia eikä analytiikkaa tarvitse tarkistaa päivittäin. Muutamalla oikein valitulla tiedolla pääsee jo pitkälle. Olennaisinta on tietää, mistä kävijät tulevat, mitä he sivustolla tekevät ja johtavatko käynnit yrityksen kannalta tärkeisiin toimintoihin.

Kuinka paljon verkkosivuilla käy ihmisiä?

Kävijämäärä on luonteva paikka aloittaa. GA4:ssa vastaan tulevat muun muassa käyttäjät, aktiiviset käyttäjät, uudet käyttäjät ja istunnot, joten jo pelkästään kävijämäärää voi tarkastella usealla eri tavalla.

Yksittäiseen lukuun ei kuitenkaan kannata takertua liikaa. Hyödyllisempää on seurata kehitystä pidemmällä aikavälillä. Onko liikenne kasvanut hakukoneoptimoinnin aloittamisen jälkeen? Näkyykö Google Ads -kampanjan käynnistyminen kävijämäärässä? Onko yrityksen toiminnassa vuodenaikoihin liittyviä vaihteluita, jotka näkyvät myös verkkosivujen liikenteessä?

Vertailu edelliseen kuukauteen voi olla hyödyllinen, mutta sesonkiluonteisessa liiketoiminnassa vielä parempi vertailukohta voi olla edellisen vuoden vastaava ajanjakso.

Mistä kävijät tulevat?

GA4:n liikenteen hankinnan raportista näkee, mitä kautta ihmiset ovat päätyneet verkkosivuille. Liikennettä voi tulla esimerkiksi Googlen orgaanisista hakutuloksista, Google Adsista, sosiaalisesta mediasta, muilta verkkosivustoilta tai suoraan sivustolle.

Tätä kannattaa tarkastella yhdessä kävijämäärän kanssa. Jos verkkosivujen liikenne kasvaa, mistä kasvu tulee? Jos Google-mainontaan käytetään rahaa, näkyykö se liikenteessä? Entä kasvaako orgaaninen liikenne silloin, kun sivustolle on tehty hakukoneoptimointia?

Kanavan tuoma suuri kävijämäärä ei vielä tarkoita, että kanava olisi yritykselle erityisen arvokas. Seuraavaksi pitäisi nähdä, mitä näistä kanavista tulleet ihmiset tekevät sivustolla.

Mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä?

GA4:n sivuraporteista voidaan tarkastella, mitkä verkkosivuston sivut saavat katseluita. Usein kärjessä ovat etusivu ja muutamat tärkeimmät palvelusivut, mutta mukana voi olla myös blogikirjoituksia, joiden kautta sivustolle tulee paljon uusia kävijöitä.

Pelkkää suosituimpien sivujen listaa ei kuitenkaan kannata tulkita liian pitkälle. Jos blogikirjoitus saa paljon liikennettä, se ei vielä tarkoita, että kyseisen aiheen palvelulle olisi paljon kysyntää. Hakijan tarkoitus voi olla puhtaasti tiedon etsiminen.

Kiinnostavaa on tarkastella myös niitä sivuja, joiden pitäisi olla yritykselle tärkeitä mutta joille päätyy vain vähän ihmisiä. Jos tärkeä palvelusivu jää lähes ilman liikennettä, syytä voidaan etsiä esimerkiksi Google-näkyvyydestä, sivuston sisäisestä linkityksestä tai siitä, kuinka helposti palvelu löytyy sivustolta.

Tapahtuuko verkkosivuilla jotain yritykselle hyödyllistä?

Tämä on monelle yritykselle kävijämäärää tärkeämpi kysymys. GA4:ssa voidaan seurata erilaisia tapahtumia eli käyttäjien tekemiä toimintoja. Kaikki tapahtumat eivät kuitenkaan ole liiketoiminnan kannalta yhtä kiinnostavia.

Palveluyritykselle tärkeä tapahtuma voi olla esimerkiksi yhteydenottolomakkeen lähettäminen, puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen klikkaaminen tai siirtyminen ajanvaraukseen. Verkkokaupassa seurattavat asiat ovat luonnollisesti erilaisia ja liittyvät esimerkiksi tuotteiden katseluun, ostoskoriin ja ostoksiin.

Tärkeät tapahtumat pitää myös määrittää ja mitata oikein. GA4 ei automaattisesti tiedä, mikä juuri sinun yrityksellesi tarkoittaa onnistunutta verkkosivukäyntiä. Esimerkiksi lomakkeen lähetys voidaan mitata erillisen kiitossivun tai oikein toteutetun tapahtumaseurannan avulla.

Mistä kanavista yhteydenotot tulevat?

Kun yhteydenottojen ja muiden tärkeiden toimintojen seuranta toimii, kävijämäärän rinnalle saadaan huomattavasti kiinnostavampaa tietoa. Sen sijaan, että katsotaan vain kuinka paljon Google, some tai mainonta tuovat liikennettä, voidaan tarkastella myös sitä, syntyykö liikenteestä yhteydenottoja.

Esimerkiksi 500 kävijää tuova kanava voi olla yritykselle paljon arvokkaampi kuin 5 000 kävijää tuova kanava, jos ensimmäisestä tulee säännöllisesti tarjouspyyntöjä ja toisesta ei juuri mitään. Tämä on myös yksi syy siihen, miksi verkkosivujen onnistumista ei kannata arvioida pelkän kävijämäärän perusteella.

GA4:n luvut eivät silti kerro suoraan, kuinka moni yhteydenotto muuttui maksavaksi asiakkaaksi. Jos asiakas lähettää lomakkeen ja kauppa syntyy myöhemmin sähköpostitse tai puhelimessa, analytiikka ei välttämättä enää näe sitä. Numeroita pitää siis tulkita yhdessä yrityksen todellisten yhteydenottojen ja myynnin kanssa.

Entä sitoutumisaste ja sivustolla käytetty aika?

GA4 näyttää myös esimerkiksi sitoutumisasteen ja keskimääräisen sitoutumisajan. Näitäkin voi seurata, mutta niitä ei kannata tulkita yksinään merkkinä hyvästä tai huonosta verkkosivustosta.

Jos ihminen tulee yhteystietosivulle, löytää puhelinnumeron nopeasti ja soittaa yritykselle, hänen ei tarvitse viettää sivustolla viittä minuuttia. Toisaalta pitkän oppaan lukemiseen käytetty aika voi olla aivan luonnollisesti paljon pidempi. Mittarin merkitys riippuu siis siitä, millaisesta sivusta ja kävijän tavoitteesta on kyse.

Siksi käyttäisin näitä lukuja enemmän ongelmien ja muutosten havaitsemiseen kuin verkkosivuston onnistumisen päämittareina.

Mitä Google Analytics ei kerro?

GA4 kertoo ennen kaikkea siitä, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun ihminen on tullut verkkosivustolle. Jos haluat tietää, millä hakusanoilla sivusto näkyy Googlessa, kuinka monta kertaa se on näkynyt hakutuloksissa tai millä keskimääräisellä sijalla jokin hakusana on, oikea työkalu on Google Search Console.

Microsoft Clarity puolestaan täydentää analytiikkaa näyttämällä esimerkiksi lämpökarttoja ja tallenteita siitä, miten sivustoa käytetään. Niiden avulla voi huomata käytettävyysongelmia, joita pelkistä GA4:n numeroista on vaikeampi havaita.

Google Analyticsia ei siis tarvitse käyttää kaikkeen. GA4 kertoo verkkosivujen liikenteestä ja käyttäjien toiminnasta, Search Console Google-näkyvyydestä ja Clarity auttaa tarkastelemaan konkreettisemmin sivuston käyttöä.

Mitä GA4:stä kannattaa sitten seurata?

Jos Google Analytics tuntuu sekavalta, aloittaisin hyvin pienestä. Katso säännöllisesti kävijämäärän kehitys, tärkeimmät liikenteen lähteet, suosituimmat ja liiketoiminnan kannalta tärkeät sivut sekä yhteydenotot ja muut olennaiset tapahtumat. Jos käytät useita markkinointikanavia, tarkastele lisäksi sitä, mistä hyödylliset käynnit ja yhteydenotot tulevat.

Näillä tiedoilla saa jo huomattavasti paremman käsityksen verkkosivujen toiminnasta kuin seuraamalla kymmeniä yksittäisiä GA4-lukuja. Analytiikan tarkoitus ei lopulta ole kerätä mahdollisimman paljon numeroita, vaan auttaa huomaamaan, mikä toimii ja missä verkkosivuja tai markkinointia kannattaisi kehittää.